
Kuvitellaan, että kuljet metsässä aistit avoinna ja ns. "tiedostat" ympäristön minkä osana olet. Sitä saatta huomata, että luonto puhuttelee sinua niiden asioiden tiimoilta, joita juuri silloin ajattelet. Tuulen vire puiden latvoissa tai liikkuvat varjot pilvien matkustaessa auringon edestä. Ne puhuttelevat tietyllä tavalla samanaikaisesti kun ajattelet "omia" asioitasi. Aivan kuin ne jollain tavalla vastaisivat tai tekisivät selväksi puhumalla sinulle kielellä, jota sitten tulkitset itsellesi ymmärrettävään muotoon.
Ehkä se on jonku sellanen universaali kieli tai jotain.
No mutta, mun pointti on se, että isoissa kaupungeissa aistitaan samanlaista ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Erona on tietysti se, että luonto ilmenee erilaisten olevien/olentojen kautta kuin esimerkiksi metsässä. Kaupunki on täynnä elämää ja on vaikeaa huomioida tai tunnistaa niitä puhuttelevia tekijöitä, jotka ympäristössä tapahtuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti